Elämää paniikkihäiriön jälkeen

Ei haluta nousta sängystä...ei vaan jaksa. Koko ulkomaailma ahdistaa, mikään ei kiinnosta. Masennus kuiskaa korvaan: I still got the blues for you...ja olo on kuin melankolisesta musiikkivideosta. Olet se, joka katsoo ikkunasta sateen piiskatessa ikkunaan, silmäkulmastasikin tulee tippa...toinenkin. Koitat pitää naamiota kasvoillasi, huomaten sen jähmettyvän kerta kerran jälkeen huonommin. Myöntää ei voi, häpeä on liian suuri. Olen väsynyt.... Itseasiassa kuvasin muistikuviani menneestäni. Paniikki ilman masennusta on varmaan mahdollista, mutta itselläni ja heillä, kenen kanssa olen jutellut...käsi kädessä tulevat. Robin Williams, mahtava näyttelijä...koomikko, silti masentunut. Kaikkea on, silti se jokin puuttuu. Esimerkki taasen, ettei koskaan voi tietää mitä toisen silmien takaa löytyy. Paniikissa masennus tekee kurjan olon vieläkin astetta kovemmin rankaksi. Tuplakurjaa oloa.. Huonot uutiset: se voi palata, vaikka pääseekin yli. Paras uutinen: siitä voi päästä yli! J

Viime kirjoituksessa jo vähän kirjoitinkin tästä, helteiden jatkuessa ajattelin laittaa muutaman omakokemani niksin mukaan. Ja hei, helteet ovat vissiin väistymässä pian!! :) Huh..... Kuumuus on ihan älyttömän raskasta muutenkin, saati sitten paniikin kanssa. Verisuonet pumppaavat ahkeraan verta ja niskankin alueelta tulee oikein urakalla aivoihin verta. Joka tekee hassun olon, jatkumona paniikkia ja kaaos. Ainakin itselläni meni pahimpina aikoina, ja välillä vielä nykyäänkin saan viilennellä itseäni enempi. Niitä vinkkejä: Ikuinen kylmägeeli. Taidan jankuttaa siitä, mutta on jeesannut niin monesti! Toki, kun on ihmisten parissa, niin tuoksuu mentholille enempi..mutta parempi se kuin litra hajuvettä? Ja jos jeesaa oloon, niin....levitän sitä niskan ja hartioiden alueelle, välillä otsaankin. Jotenkin aina helpottaa parhaiten, kun saa hartioiden ja niskan alueen viileäksi. Meneehän siellä aika iso määrä niitä verisuonia. Kylmä pyyhe samoille alueille tai jos mahdollista niin pä