Nyt on taasen yhdet pyhät takana. Joskus voisi sanoa että onneksi. Masennuksen ja paniikin ollessa pahimmillaan, pyhät olivat yhtä helvettiä. Ihan totta! Yksin kotona, ketään ei liiku missään, telkkarista tulee hyvää joulua joka käänteessä, itse tuntee olevansa elämänsä pohjalla...Ei napannut nuo joulut tahi toivotukset.
Halusin vain niiden menevän nopeasti ohi, sillä masentavinta oli katsoa ja kuunnella ns. normi ihmisten ihanaa perhe keskeistä joulu menoa.
Nyt toki nautin jouluista eri tavalla, vaan pienet arvet jäivät. Jossakin välissä tulee hetkesi sellainen kaihon tunne, mahasta ottaa ja kyynel vierähtää.
Hyvät uutiset ovat: arvet pienenevät!!! Joskus jopa häviävät!
Jos nyt tuntuu kurjalta kaikki nämä pyhät , ei välttämättä tulevaisuudessa niin ole. Aikoinaan väitin kaikille, jotka sanoivat noin: en usko, ei tapahdu.
Joskus on vain ihanaa voida sanoa, olin väärässä.
Ihmismieli on hassu, vaikea ja nopea. Tulkinnoissaan ja käskyn lähettämisessä. Tulkitaan joku tunne, sykkeen nousu, reaktiona paniikki. Aikas pitkälle siitähän on kyse. Vaan sen sisäistäminen, ajatuksen omaaminen....vie aikaa. Ja sen ymmärtäminen, siihen luottaminen, ettei ole vaarallista..opettelua. Ymmärrän ja uskon, että haluaa nopeammin tuloksia, eroon koko paniikista! Päiväkin on liikaa. Muistan sen itse vielä niin hyvin.
Mutta, nauti pienistä askelista, isot tulevat perässä. Jos tuntuu, ettet ikinä parane ja kukaan ei ymmärrä... se päivä tulee vielä kun voit sanoa, olin väärässä. :)
Keskellä paniikkia ilman suuntaa...auta itseäsi löytämään suunta. Ihan pieni, valo johonkin muuhun kuin syvemmälle. Anna itsellesi lupa kohdella itseäsi hyvin, olet aina, huom, aina! Sen arvoinen.
Niin voit!!!!!!!!
Halusin vain niiden menevän nopeasti ohi, sillä masentavinta oli katsoa ja kuunnella ns. normi ihmisten ihanaa perhe keskeistä joulu menoa.
Nyt toki nautin jouluista eri tavalla, vaan pienet arvet jäivät. Jossakin välissä tulee hetkesi sellainen kaihon tunne, mahasta ottaa ja kyynel vierähtää.
Hyvät uutiset ovat: arvet pienenevät!!! Joskus jopa häviävät!
Jos nyt tuntuu kurjalta kaikki nämä pyhät , ei välttämättä tulevaisuudessa niin ole. Aikoinaan väitin kaikille, jotka sanoivat noin: en usko, ei tapahdu.
Joskus on vain ihanaa voida sanoa, olin väärässä.
Ihmismieli on hassu, vaikea ja nopea. Tulkinnoissaan ja käskyn lähettämisessä. Tulkitaan joku tunne, sykkeen nousu, reaktiona paniikki. Aikas pitkälle siitähän on kyse. Vaan sen sisäistäminen, ajatuksen omaaminen....vie aikaa. Ja sen ymmärtäminen, siihen luottaminen, ettei ole vaarallista..opettelua. Ymmärrän ja uskon, että haluaa nopeammin tuloksia, eroon koko paniikista! Päiväkin on liikaa. Muistan sen itse vielä niin hyvin.
Mutta, nauti pienistä askelista, isot tulevat perässä. Jos tuntuu, ettet ikinä parane ja kukaan ei ymmärrä... se päivä tulee vielä kun voit sanoa, olin väärässä. :)
Keskellä paniikkia ilman suuntaa...auta itseäsi löytämään suunta. Ihan pieni, valo johonkin muuhun kuin syvemmälle. Anna itsellesi lupa kohdella itseäsi hyvin, olet aina, huom, aina! Sen arvoinen.
Voimia kaikille
Maarit <3
Kommentit
Lähetä kommentti