Noniin, vihdoinkin täällä. Kävin tuossa läpi jonkin asteisen masennusken, ja taasen aurinko paistaa. Masennus, melankolia tuli monesta asiasta. Yksi läheinen meni taasen, kasvukipuja sekä tunnelmia paniikista. Ihan lukemalla omia päiväkirjoja kävin läpi taas tunnelmia, kirjaa varten. Ja muistin, minkälaista helvettiä se oli.
Itse oireilen välillä, nykyään, ahdistukseen ja stressiin pieninä fobioina. Ennen suoraan paniikilla.
Vaikka onkin suurimman osan taittanut niistä ajoista, pieniä rippeitä jää reagointiin näköjään. Myös käyttäytymismalleja, esim eristäytyminen ja itsensä mollamaaminen, huonompana pitäminen tulee välillä.
Niinkuin kaikesta, sieltä on vaan pakko nousta. olen potkinut itseäni ahteriin pari päivää oikein kunnolla ja taas mennään voiton puolelle.
Kun sinulla on yksinäinen olo olojesi kanssa, älä ole. Lue vertaistukea vaikka netistä. Ota anonyyminä yhteyttä netin keskustelupalstalle. Kirjoittele tänne. Ihminen, joka on käynyt läpi samoja asioita, ymmärtää sinua.
Itselläni kaikki nuo ahdistukset, masennukset yms olivat aikoinaan samaa palloa paniikin kanssa. Yksi ruokki toista. Siksi on tärkeää saada ne erilleen, tunteet. Ja helpottaa kuormaa jollain osa-alueella, niin saa voimaa taistella.
Tiedän, että monesti jää yksin kaiken kanssa, kukaan ei ymmärrä...mutta ota askelia MTT, terapeutit, ryhmät, netti... Alkusysäys lähtee sisältäsi. Älä luovuta!! :)
Niinkuin sanoin, kirjoita vaikka mínulle....
Itse oireilen välillä, nykyään, ahdistukseen ja stressiin pieninä fobioina. Ennen suoraan paniikilla.
Vaikka onkin suurimman osan taittanut niistä ajoista, pieniä rippeitä jää reagointiin näköjään. Myös käyttäytymismalleja, esim eristäytyminen ja itsensä mollamaaminen, huonompana pitäminen tulee välillä.
Niinkuin kaikesta, sieltä on vaan pakko nousta. olen potkinut itseäni ahteriin pari päivää oikein kunnolla ja taas mennään voiton puolelle.
Kun sinulla on yksinäinen olo olojesi kanssa, älä ole. Lue vertaistukea vaikka netistä. Ota anonyyminä yhteyttä netin keskustelupalstalle. Kirjoittele tänne. Ihminen, joka on käynyt läpi samoja asioita, ymmärtää sinua.
Itselläni kaikki nuo ahdistukset, masennukset yms olivat aikoinaan samaa palloa paniikin kanssa. Yksi ruokki toista. Siksi on tärkeää saada ne erilleen, tunteet. Ja helpottaa kuormaa jollain osa-alueella, niin saa voimaa taistella.
Tiedän, että monesti jää yksin kaiken kanssa, kukaan ei ymmärrä...mutta ota askelia MTT, terapeutit, ryhmät, netti... Alkusysäys lähtee sisältäsi. Älä luovuta!! :)
Niinkuin sanoin, kirjoita vaikka mínulle....
Terkuin
Maarit
Kommentit
Lähetä kommentti