Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on toukokuu, 2013.

mukavuusalueen tuolla puolella

Olen haastanut itseäni oikein kunnolla viimeiset 2 viikkoa. Aiemmin nälkä, muutokset kropassa ja huonot olot ovat olleet no no minulle. Niinkuin olen kertonut, että olen voittanut itseni paniikin kanssa jo voiton puolelle. Nyt, viimeiset 2 vkoa olen ollut Jutan Superdietillä, Fitfarmin ohjeilla. En itse asiassa edes tiennyt miksi. Mahassa paha olo ja en oikein tiennyt, mitä teen. Uskallanko? Liikkua, olla normaalisti. Nälkä vähän ja pää kipeä hiilareiden ja sokerien vierotusoireista. Nyt, pari päivää sitten tajusin, että olen haastanut itseni, mutta reagoinut niinkuin tein paniikin aikana. Eli, ajattelin huonon olon olevan vaarallista! Toisin sanoen olin jättänyt itseni tietylle tasolle, missä ajattelin pysyä. Mitä voin tehdä ja mitä en, koska omaan paniikkihäiriön taustan. Vaan! Nyt opettelen ymmärtämään sen, että vaikka on pää kipeä, tai nälkä...ei ole vaarallista. Olen siis mukavuusalueeni ulkopuolella, siinä tilassa jossa ennen olen ollut täydessä paniikissa. Kun minulla al

älä ole yksin

Noniin, vihdoinkin täällä. Kävin tuossa läpi jonkin asteisen masennusken, ja taasen aurinko paistaa. Masennus, melankolia tuli monesta asiasta. Yksi läheinen meni taasen, kasvukipuja sekä tunnelmia paniikista. Ihan lukemalla omia päiväkirjoja kävin läpi taas tunnelmia, kirjaa varten. Ja muistin, minkälaista helvettiä se oli. Itse oireilen välillä, nykyään, ahdistukseen ja stressiin pieninä fobioina. Ennen suoraan paniikilla. Vaikka onkin suurimman osan taittanut niistä ajoista, pieniä rippeitä jää reagointiin näköjään. Myös käyttäytymismalleja, esim eristäytyminen ja itsensä mollamaaminen, huonompana pitäminen tulee välillä. Niinkuin kaikesta, sieltä on vaan pakko nousta. olen potkinut itseäni ahteriin pari päivää oikein kunnolla ja taas mennään voiton puolelle. Kun sinulla on yksinäinen olo olojesi kanssa, älä ole. Lue vertaistukea vaikka netistä. Ota anonyyminä yhteyttä netin keskustelupalstalle. Kirjoittele tänne. Ihminen, joka on käynyt läpi samoja asioita, ymmärtää sinua.

pitkästä aikaa

En ole kirjoitellut pitkään aikaan tänne, itseasiassa syy on aika simppeli: liipasi liian läheltä. Eli, tunnemyrskyä on ollut moneen suuntaan. Kirjaa kirjoittaessani olen "joutunut" elämään uudestaan niitä kokemuksia, joista olen tänne myös kertonut. Minun oli pakko pitää taukoa ja käsitellä omaa päätäni että saan myös tänne ehjää asiaa. Nyt toivotan hyvää vappupäivää ja huomenna asiaa :)       Terkuin Maarit