Ja tarkoitan sitä. Olen ajatellut elämääni, kokemaani tässä viimeaikoina paljon.
Se, mistä rämmin ylös, paniikista ja masennuksesta. Ajattelin aikoinaan, etten ikinä pääse pois siitä oravanpyörästä. Painajaisesta. Vaan hei, pääsin ja voitin!!! Eli, niin sinäkin voi.
En halua jankuttaa, mutta korostaa: pystyt voittamaan!! Kornia ja sananhelinää? Ei.. Mitä olen teille aiemmin kertonut itsestäni ja elämästäni..Nyt olen siinä pisteessä, josta joskus unelmoin. En sano, että tie oli helppo. Tai hymy naamalla taistelin. Tiedän, että niin et tee sinäkään. Kyyneleitä, väsymystä, vihaa..niistä on tämä polku tehty, ennen helpottamista.
Mistä unelmoit? Mistä et uskalla haaveillakkaan, ajatellen ettet ikinä kykene toteuttamaan? Unelmoi!
Jokaisen haaveen ja unelman olet ansainnut, olet yhtä hyvä kuin kuka tahansa...
Muutos voi tehdä olon pelokkaaksi, erilaiseksi. Se johtuu pitkälti että on ottanut paniikin ja masennuksen ikäänkuin normi olotilaksi, ja muu on peloittavaa. Pelossa on turvallisempaa. Hassua, eikö? Mutta sen kokee kuitenkin tuttuna, muutokset tuovat uusia tuntemuksia, ja ei oikein tiedä, miten ne pitäisi tulkita.
Siinä tilanteessa, anna tunteiden tulla. Totuta itseäsi uuteen. Pian siitä tulee turvallisempaa, ja huomaat menneesi vähän kuin vahingossa askeleen eteenpäin. Älä pelkää, vaan anna tien viedä!
Se, mistä rämmin ylös, paniikista ja masennuksesta. Ajattelin aikoinaan, etten ikinä pääse pois siitä oravanpyörästä. Painajaisesta. Vaan hei, pääsin ja voitin!!! Eli, niin sinäkin voi.
En halua jankuttaa, mutta korostaa: pystyt voittamaan!! Kornia ja sananhelinää? Ei.. Mitä olen teille aiemmin kertonut itsestäni ja elämästäni..Nyt olen siinä pisteessä, josta joskus unelmoin. En sano, että tie oli helppo. Tai hymy naamalla taistelin. Tiedän, että niin et tee sinäkään. Kyyneleitä, väsymystä, vihaa..niistä on tämä polku tehty, ennen helpottamista.
Mistä unelmoit? Mistä et uskalla haaveillakkaan, ajatellen ettet ikinä kykene toteuttamaan? Unelmoi!
Jokaisen haaveen ja unelman olet ansainnut, olet yhtä hyvä kuin kuka tahansa...
Muutos voi tehdä olon pelokkaaksi, erilaiseksi. Se johtuu pitkälti että on ottanut paniikin ja masennuksen ikäänkuin normi olotilaksi, ja muu on peloittavaa. Pelossa on turvallisempaa. Hassua, eikö? Mutta sen kokee kuitenkin tuttuna, muutokset tuovat uusia tuntemuksia, ja ei oikein tiedä, miten ne pitäisi tulkita.
Siinä tilanteessa, anna tunteiden tulla. Totuta itseäsi uuteen. Pian siitä tulee turvallisempaa, ja huomaat menneesi vähän kuin vahingossa askeleen eteenpäin. Älä pelkää, vaan anna tien viedä!
Hyvää viikonloppua ja voimia!!!
Maarit
Kommentit
Lähetä kommentti