Tukea, tukea ja tukea!
Kuulostaa simppeliltä, eikö? Niin se vaan on. Se, mistä se tuki tulee on tietty tärkeä. Itse huomasin, jotta ulkopuolinen tuki oli helpompi ottaa vastaan.
Pelkäsin rasittavani liikaa läheisiäni, sillä ei tätä paniikkia ole kaikkein helpoin ymmärtää. itsensäkään.
Mutta puhuminen ulkopuoliselle taholle helpotti. Vieläkin, kun huomaan paniikkiherkkyyden nousevan, otan yhteyttä lähimpään terapeuttiin.
Tosin, nyt voin sanoa jo, ettei tarvetta ole ollut pitkään aikaan.
Työkalujani käyttäen olen selvinnyt toistaiseksi.
Ja ajattelinkin täsedeskin selvitä ;))
Asia, jonka olen huomannut, on paniikin ikäänkuin muuttaneen muotoaan!
Eli, mistä ennen sain paniikin.. Nyt reagoin allergiapelkona.
Eli, pelkään, että saan allergiakohtauksen Esim ampiaisen pistosta. Huomasin tämän jonkin aikaa sitten ja seurailin itseäni ja käyttäytymistäni.
Mitä kovempi stressi, sitä enempi pelkäsin. Kun sen taasen itse myönsin itselleni, helpompi elää itseni kanssa.
Tosin, mielummin näin kuin Se Kunnon paniikki takaisin.
Vaan oli vaikea selittää miehelleni, joka ei ole kohtaamaan tällaista ennen.
Kuulostaa simppeliltä, eikö? Niin se vaan on. Se, mistä se tuki tulee on tietty tärkeä. Itse huomasin, jotta ulkopuolinen tuki oli helpompi ottaa vastaan.
Pelkäsin rasittavani liikaa läheisiäni, sillä ei tätä paniikkia ole kaikkein helpoin ymmärtää. itsensäkään.
Mutta puhuminen ulkopuoliselle taholle helpotti. Vieläkin, kun huomaan paniikkiherkkyyden nousevan, otan yhteyttä lähimpään terapeuttiin.
Tosin, nyt voin sanoa jo, ettei tarvetta ole ollut pitkään aikaan.
Työkalujani käyttäen olen selvinnyt toistaiseksi.
Ja ajattelinkin täsedeskin selvitä ;))
Asia, jonka olen huomannut, on paniikin ikäänkuin muuttaneen muotoaan!
Eli, mistä ennen sain paniikin.. Nyt reagoin allergiapelkona.
Eli, pelkään, että saan allergiakohtauksen Esim ampiaisen pistosta. Huomasin tämän jonkin aikaa sitten ja seurailin itseäni ja käyttäytymistäni.
Mitä kovempi stressi, sitä enempi pelkäsin. Kun sen taasen itse myönsin itselleni, helpompi elää itseni kanssa.
Tosin, mielummin näin kuin Se Kunnon paniikki takaisin.
Vaan oli vaikea selittää miehelleni, joka ei ole kohtaamaan tällaista ennen.
Ja asia, joka tuli taasen eteen, yrittäminen saada toinen ymmärtämään. Ei helpoin eikä aina niin taattu onnistuminen.
"ÄHT, ota ittees niskasta kii".... jos joku asia nostaa mun niskakarvat, juuri tuollaiset fraasit!!!! Aaaargh....
Yritän löytää ja laittaa tänne ensikerralla kopion lehtileikkeestä, jonka kirjoitin, kun olin 24v.... eli pitkän aikaa sitten. Pitää kyllä vieläkin paikkansa. Minua pyydettiin terveys ja kauneuslehteen kirjoittamaan paniikkihäiriöstä, mutta tosiaan, laitan sen ensikerralla. Silloin minulla oli se pahana..näette ajatuksiani silloin, olivat hieman erilaisia....
Hyvää päivänjatkoa kaikille :))))
Maarit
Kommentit
Lähetä kommentti